
Caroline Slotte
Caroline Slotte, syntynyt 1975 Helsingissä, on suorittanut myös keramiikan maisterintutkinnon Bergenin taide- ja muotoiluakatemiasta Tanskan ja Suomen koulutuksen lisäksi. Vuodesta 2007 vuoteen 2011 Slotte oli tutkijana Norjan taiteellisen tutkimuksen apurahaohjelmassa ja myös Norjan tutkimusneuvoston rahoittaman monitieteisen Creating Art Value -tutkimusprojektin jäsen.
Caroline Slotte
Caroline Slotte, born 1975 in Helsinki, Finland, holds an MA in Ceramics from Bergen Academy of Art and Design, in addition to education from Denmark and Finland. From 2007 to 2011 Slotte was a research fellow in the Norwegian Artistic Research Fellowship Programme. Affiliated with Bergen Academy of Art and Design, Department of Specialised Art, she was also a member of the interdisciplinary research project Creating Art Value, funded by the Research Council of Norway.

Slotten teokset ovat olleet kansainvälisesti esillä ja kuuluvat mm. Museum of Modern Art New Yorkissa, Museum of Arts and Design New Yorkissa, Victoria & Albert Museum Lontoossa, Nationalmuseum Tukholmassa, Röhsska Museum Göteborgissa , Designmuseo Helsingissä ja Koristetaiteen museo Oslossa kokoelmiin.
Slotte työskentelee tällä hetkellä keramiikkataiteen professorina Oslon kansallisessa taideakatemiassa.
”Jokapäiväinen taiteellinen työni vaatii tarkkaa keskittymistä, teen visuaalisia kokeiluja ja tarkkailen niitä huolellisesti. Otan huomioon materiaalien visuaaliset ja haptiset ominaisuudet, sekä niiden käsitteellisen vaikutuksen. Näiden näkökohtien – aistillisen ja käsitteellisen – yhdistelmä muodostaa perustan kiinnostukselleni materiaalipohjaista taidetta kohtaan.
Työskentelen usein keraamisten materiaalien kanssa eri muodoissa ja käytän usein löydettyjen materiaalien suoraa manipulointia avatakseni esineitä uusille tulkinnoille. Niiden kautta voimme nähdä asioita, joita emme muuten olisi nähneet. Keramiikka-koulutukseni loppuvaiheessa noin kymmenen vuotta sitten aloin lähestyä poltettua keraamista esinettä mahdollisena raaka-aineena. Tämä johtui useista eri syistä, osittain vahvasta halusta käydä vuoropuhelua materiaalin kanssa, joka puhutteli minua voimakkaammin kuin savi tuolloin, ja osittain fyysisempään vetovoimaan kovan materiaalin kanssa työskentelemiseen. Poltettu keramiikka on materiaali, joka antoi vastuksen.
Minulle taiteellinen työ ei ole niinkään viestin välittämistä tai ennalta määrätyn käsitteen tai narratiivin välittämistä. Sen sijaan se on syvää kaipausta olla yhteydessä fyysiseen ympäristöön. Luoda yhteyksiä sisäisen ja ulkoisen todellisuuden, mielen ja maailman välille.”